Laskiaisena törmää jokavuotiseen kysymykseen: hillolla vai mantelimassalla? Yksinkertainen ratkaisu ongelmaan on palata alkuperäiseen keskiaikaiseen laskiaispullaan ja jättää täytteet kokonaan pois! Keskiajalla laskiaispullana syötiin hienoista neliskanttista tai ristinuotoista vigg-leivosta. Jos halusi oikein herkutella, leivoksen saattoi kastaa kuumaan maitoon tai muna-maitoseokseen. Kuva: Elina Helkala. Katolisella keskiajalla laskiainen tarkoitti siirtymistä arkisesta ruokavaliosta pääsiäistä edeltäneeseen 40 päivän paastonaikaan .... Continue Reading →
Pyhä Henrik, Suomen Nooa
Keskiajalla Turun hiippakunnassa vietettiin 20. tammikuuta talvi-Heikkiä sen muistoksi, että Lallin laakari päätti piispa Henrikin maallisen vaelluksen Köyliöjärven jäällä. Talonpojille päivä tarkoitti suurten markkinoiden alkamista Turussa ja talven selän taittumista, mutta kirkoissa Pyhää Henrikiä muistettiin hetkipalvelusten ja messujen laulu- ja lukuosuuksissa. Pyhä Henrik näyttää surmaajalleen Lallille kaapin paikan. Pyhimysveistos noin vuodelta 1500. Kuva: Museovirasto CC... Continue Reading →
Hypocras-viiniä ja hermopipareita
Meille tutut joulumausteet, kaneli, neilikka, muskotti ja inkivääri ovat kulkeutuneet Pohjolaan jo keskiajalla. Silloin ne eivät kuitenkaan olleet nimenomaisesti joulumausteita, vaan ympäri vuoden nautittuja kalliita maku- ja lääkeaineita. Keskiajalla kiinnitettiinkin erityistä huomiota ruoka-aineiden lääkinnällisiin vaikutuksiin. Hypocras-viinin valmistusta suodattamalla 1400-luvulla laaditussa käsikirjoituksessa Tractatus de herbis (c142r Modena bib estense, ms.alfa L.2.98, Lat.993) Lääketieteellistä ajattelua hallitsi antiikin... Continue Reading →